Paljon suunniteltu Berliinin reissu koitti viimein ja matka alkoi epäonnellisten tähtien alla. Junat törttöili heti kunnolla perinteiseen Saksalaiseen tapaan ja matkalle kertyi ylimääräistä kestoa sekä säätämistä vaihtojen kanssa jne. Perille kuitenkin päästiin uupuneina ja nälkäisinä, mutta niin onnettomina ja vihaisina Deutsche Bahnille. Hostellin nähtyämme pettymys oli vielä suurempi. Huoneistossa oli 4 huonetta, 20 sänkyä ja YKSI kylpyhuone. Got sein Dank huoneisto ei tullut täyteen kertaakaan mutta haisevat jenkit ei kyllä aamulla päässeet suihkuun, kun hygieniastaan paljon tarkemmat Suomalaiset valloittivat kylpyhuoneen heti aamusta. Lisäksi vastoin internetistä luettuja lupauksia, hostellissa ei ollut lainkaan turvasäilytystä ilmaisesta netistä puhumattakaan.
Berliini itsessään on kyllä aivan huikea kaupunki, mukavan urbaanin boheemi. Hylättyjä/vallattuja taloja, nähtävyyksiä, museoita jne. Kaikki perusnähtävyydet (muuri, reichstagskuppel, brandenburgin portti jne.) tuli nähtyä ja ihan ok kai ne oli. Pergamon museo oli kyllä vallan vaikuttava kun taas huippukuuluisa KaDeVe tavaratalo oli loppujen lopuksi aika vaisu, ruuhkainen ja kallis. Kaupunki teki suuremman vaikutuksen yleisilmeellään kuin nähtävyyksillään. Sunnuntaina tuli käytyä kuuntelemassa viulujen yms. vinguttelua tuomiokirkossa, sisään mentiin punaista mattoa pitkin torvien säestämänä, kyllähän kunniavieraille Suomesta pitää olla oikeanlainen vastaanotto. Harmi että kyseiset katusoittajat olivat konsertin aikana poistuneet ja sen vuoksi tuomiokirkosta piti poistua ilman torvifanfaaria.
Berliinistä hypättiin sitten junaan ja suunnattiin Dresdeniin jossa oli tarkoitus viettää päivä kierrellen tuota pommituksestaan tuttua kaupunkia mutta pienen kokonsa ja suhteellisen tylsien nähtävyyksien vuoksi kyllästyimme paikkaan jo muutaman tunnin jälkeen ja hyppäsimme taas junaan joka vei meidät Prahaan. Dresden oli kyllä aika pettymys kun yhtään taloa ei ollut jätetty pommitetuksi vaan kaikki oli korjattu, pommitukset näkyivät vain postikorteissa, kuinka tylsää.
Dresdenin jälkeen seuraavaksi kierroksessa oli Praha. Hostelli oli aivan huikea vaikka nimi olikin todella kutsuva ”Adam och Eva”. Praha on keskiaikaisen hienon karu kaupunki jossa aikaa ja rahaa saisi kyllä tuhlattua enemmänkin, jos sitä olisi mutta reissu siellä jäi 2 päivän mittaiseksi joista toisena yritettiin tuosta tsekkitukkien maasta etsiä piilolinssejä. Etsintä ei tuottanut tulosta mutta hölmistyneitä optikkoja kylläkin. Ilmeisesti nämä optikot eivät ole koskaan kuulleet plus vahvuuksilla olevista piilolinsseistä. Prahan Frauen Kirche, churc of our lady, alias paikallisella kielellä kauniisti Tynsky, oli varsin naisellisen maskuliinisen tumman karu ilmestys. Kaarlonsilta taas täynnä turisteja. Rahayksikkö Tsekissä oli czk eli ”se joku” meille kun emme tiedä mikä se oikeasti on, eikä siitä mongerruksesta mitä ne puhuu saa mitään selvää, ei edes rahayksikköä erota.
Prahasta suunnattiin sitten Müncheniin mutta matkalla pysähdyttiin syömään säälittävässä 9000 asukkaan Furth I Waldissa, joka tarjosi kiinni olevan keittiön ja paljon, paljon katseita paikallisilta. Ilmeisesti olimme kuukauden kummajaiset. Tämä reissu oli siis tässä muutaman tunninpäästä pitäisi saapua Müncheniin jos DB vain toimii, mikä ei ole kovinkaan todennäköistä, olemmehan sentään Saksassa.
Ach So Ja Bitte!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti